Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors
Tarkastajat tuovat esiin puutteita EU:n petostentorjuntatoimissa
Lehdistötiedote
Luxemburg, 15. joulukuuta 2025
Tarkastajat tuovat esiin puutteita EU:n petostentorjuntatoimissa
- Vuosina 2022–2024 EU:n petostentorjuntaelimille ilmoitettiin 27 000 petosepäilyä
- Tehoton tietojenvaihto haittaa EPPOn ja OLAFin yhteistyötä
- Euroopan komissio ei valvo riittävästi EU:n talousarvioon suoritettavia takaisinmaksuja
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uuden kertomuksen mukaan EU:n petostentorjunnassa on puutteita siinä, miten sen keskeiset petostentorjuntaelimet vaihtavat tietoja. Puutteet vaikuttavat tutkimusten määrään ja oikea-aikaisuuteen, EU:n toimeenpanevan elimen valvontaan sekä EU:n laajempaan rooliin EU:n talousarvion suojaamisessa. Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) tutkimusten ansiosta petoksentekijöiltä on saatu perittyä takaisin miljoonia euroja. Euroopan komission tiedossa ei kuitenkaan ole maksetaanko kaikki EU:n talousarvioon kuuluvat varat takaisin. EU:n petostentorjuntajärjestelmä on parhaillaan uudelleentarkasteltavana, ja tarkastajat peräänkuuluttavat uutta järjestelmää, jonka avulla petosväitteiden ja ‑tutkimusten käsittelyä saataisiin yksinkertaistettua.
EU:n petostentorjuntajärjestelmän mukaisesti Euroopan syyttäjänvirasto tutkii petosväitteet, kun taas Euroopan petostentorjuntavirasto vastaa hallinnollisista tutkimuksista. OLAF ja EPPO saavat tukea Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastolta (Eurojust) ja Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolta (Europol) sekä kansallisilta viranomaisilta.
”On keskeistä, että kaikki petostentorjunnasta vastaavat tahot EU:n tutkijoista kansallisiin poliisi- ja oikeusviranomaisiin tekevät vaikuttavaa yhteistyötä, jotta petoksentekijät saadaan pidettyä kurissa”, toteaa tarkastusta johtanut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Katarína Kaszasová. ”Käynnissä oleva EU:n petostentorjuntajärjestelmän uudelleentarkastelu tarjoaa erinomaisen tilaisuuden korjata järjestelmän puutteita tiedonvaihdon ja valvonnan osalta.”
Tarkastajat havaitsivat, että OLAFilla, EPPOlla, Eurojustilla ja Europolilla on selkeästi määritellyt lakisääteiset toimivaltuudet. Kullakin elimellä on itsenäiset, toisiaan täydentävät tehtävät, mikä mahdollistaa tehokkaan suojan petoksia vastaan. Kyseiset elimet antavat toisilleen pyydettäessä tukea. Viime vuosina tapauksia, joissa elimet olisivat tehneet yhteistyötä, on kuitenkin ollut suhteellisen vähän.
Menettelyt EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosväitteiden selvittämiseksi ovat monimutkaisia. Ensinnäkin petoksista ilmoittamista koskevat velvoitteet vaihtelevat, minkä vuoksi OLAFille ja EPPOlle tehdään päällekkäisiä ilmoituksia. Tämä lisää hallinnollista taakkaa. Järjestelmä ei myöskään takaa, että EPPO saa tiedon kaikista petosepäilyistä, jotta se voisi arvioida, liittyykö niihin mahdollisesti rikollista toimintaa. Tapausten siirtäminen OLAFilta EPPOlle on työlästä. Lisäksi EPPOn tietojenvaihto OLAFin kanssa on rajallista, mikä vähentää mahdollisuutta soveltaa lisäsuojatoimenpiteitä.
OLAF ja EPPO vastaanottivat vuosina 2022–2024 yhteensä 27 000 petosepäilyä, joista kolmasosan katsottiin edellyttävän tutkimuksia. Luvuista käy ilmi, että EU:n elimet ilmoittavat OLAFille noin kolme kertaa enemmän tapauksia kuin EPPOlle. Sen sijaan useissa jäsenvaltioissa niiden vastuulla olevan EU:n talousarvion osuuden ja ilmoitettujen petostapausten määrän välillä on huomattava ero. Tarkastajat kehottavat komissiota analysoimaan, mistä kyseiset vaihtelut johtuvat, ja tutkimaan huomattavan vähäisen ilmoittamisen syitä.
Tarkasteltavana ajanjaksona suorittamiensa tutkimusten perusteella OLAF suositteli EU:n talousarvioon suoritettavien takaisinmaksujen määräksi 615 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 loppuun mennessä varoja oli maksettu takaisin jo yhteensä 23 miljoonaa euroa. Samalla ajanjaksolla EPPO jäädytti varoja yhteensä kolmen miljardin euron arvosta. EPPOn tutkimusten perusteella tuomioistuimet määräsivät vuonna 2024 kansalliset viranomaiset perimään takaisin 232 miljoonaa euroa rikollisesta toiminnasta peräisin olevia varoja. Komissiolla ei kuitenkaan ole mekanismia sen seuraamiseksi, onko tuomioistuinten määräämät takaisinperinnät pantu täytäntöön ja onko EU:n talousarvioon liittyvät saatavat tosiasiallisesti peritty kokonaisuudessaan takaisin. Tarkastajat korostivat siksi, että komission on tehostettava petostentorjuntaan liittyvien tutkimusten seurantaa.
Taustaa
EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on velvollisuus suojata unionin taloudellisia etuja petolliselta menettelyltä. Unionin taloudellisilla eduilla tarkoitetaan kaikkia EU:n tuloja, menoja ja varoja. Brysselissä sijaitseva OLAF ja Haagissa sijaitsevat Eurojust ja Europol ovat toimineet yli 20 vuotta. EPPO, jonka päätoimipaikka sijaitsee Luxemburgissa, perustettiin vuonna 2021, ja sillä on paikallistoimistot kaikissa EPPOn jäsenvaltioissa. Kansallisten viranomaisten edellytetään ilmoittavan petosepäilyistä EPPOlle, kun taas EU:n elinten on tehtävä ilmoitus sekä EPPOlle että OLAFille. Muut voivat ilmoittaa epäilyistä jommallekummalle tai sekä EPPOlle että OLAFille. Tiedot EPPOn tutkintatoimien ja OLAFin tutkimusten tuloksista eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska EPPOn tapaukset eivät liity pelkästään EU:n talousarvioon vaan myös kansallisiin talousarvioihin ja muihin uhreihin. Koska komissio on viime kädessä vastuussa EU:n talousarvion toteuttamisesta, sen on varmistettava, että EU:n tai kansalliset viranomaiset perivät takaisin kaikki määrät viipymättä. Komissio käynnisti heinäkuussa 2025 EU:n petostentorjuntajärjestelmän uudelleentarkastelun julkaisemalla valkoisen kirjan. EU:n petostentorjuntajärjestelmä koostuu toimintapolitiikoista, toimielimistä, elimistä ja mekanismeista, jotka on perustettu suojaamaan EU:n taloudellisia etuja ehkäisemällä, havaitsemalla ja torjumalla petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka voisi vaikuttaa EU:n talousarvioon.
Erityiskertomus 26/2025 Petostentorjunnasta vastaavat EU:n elimet: Selkeät toimivaltuudet, mutta tiedonvaihto ja valvonta komissiossa ovat edelleen riittämättömiä sekä yksisivuinen yleiskatsaus keskeisistä tiedoista ja havainnoista ovat saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla. Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisee vuoden 2026 alussa erityiskertomuksen siitä, miten petoksia torjutaan EU:n koronapandemiasta elpymiseen tarkoitetun elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa.
Yhteydenotot
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mediapalvelu: press@eca.europa.eu
Damijan Fišer: (+ 352) 621 552 224