Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors
Tarkastajat: Mitä voimme oppia EU:n 650 miljardin euron elpymisrahaston puutteista?
- Photo Info
- Download
Lehdistötiedote
Luxemburg, 6. toukokuuta 2025
Tarkastajat: Mitä voimme oppia EU:n 650 miljardin euron elpymisrahaston puutteista?
- Elpymisrahaston myötä EU alkoi soveltaa menoihinsa uutta lähestymistapaa, joka ei perustu kustannuksiin
- Lähestymistapa on monin tavoin puutteellinen, tarkastajat varoittavat EU:n keskeisten budjettipäätösten alla
- Elpymis- ja palautumistukivälineessä ei keskitytä riittävästi tuloksellisuuteen, ja valvonta on heikkoa
Koronakriisin jälkeisessä EU:n elpymisrahastossa – elpymis- ja palautumistukivälineessä – on monia tulossuuntautuneisuuteen, tilivelvollisuuteen ja avoimuuteen liittyviä puutteita. Näin toteaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin katsauksessaan, jossa käsitellään 650 miljardin euron kriisirahoitusta. Tukivälineellä on ollut olennainen rooli EU:n elpymisessä pandemian jäljiltä, mutta sen avulla saavutetuista tuloksista on vain niukalti tietoa. Lisäksi tietoja todellisista kustannuksista ei ole saatavissa. Ei siis ole selvää, mitä kansalaiset saavat vastineeksi rahalleen. Tarkastajat kehottavat EU:n päätöksentekijöitä hyödyntämään tukivälineestä saatuja kokemuksia, kun nämä harkitsevat sellaisia tulevia talousarvioita, jotka perustuvat pikemminkin tuloksellisuuteen kuin kustannuksiin.
Elpymis- ja palautumistukiväline perustettiin vuonna 2021 kriisitilanteessa. Siitä rahoitetaan toimenpiteitä – uudistuksia ja investointeja – esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän aloilla. Jotta EU‑maat saisivat rahoitusta, niiden täytyy saavuttaa kansallisissa suunnitelmissa ennalta määritetyt välitavoitteet ja tavoitteet. EU on nyt ensimmäistä kertaa laajamittaisesti hyödyntänyt kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.
“EU:n päätöksentekijöiden on otettava oppia elpymis- ja palautumistukivälineestä saaduista kokemuksista. Jatkossa ei voida hyväksyä tämänkaltaisia välineitä ilman, että saatavissa on tietoja todellisista kustannuksista ja lopullisista vastaanottajista. Lisäksi tarvitaan selkeä vastaus kysymykseen siitä, mitä kansalaiset tosiasiassa saavat vastineeksi rahalleen,” toteaa Ivana Maletić, toinen katsauksesta vastanneista Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenistä. “Tulevissa tuloksellisuuteen perustuvissa talousarvioissa rahoitus on kytkettävä tiiviimmin tuloksiin ja tarkasti määriteltyihin sääntöihin. Muussa tapauksessa tällaista järjestelmää ei pidä käyttää,” toteaa puolestaan Jorg Kristijan Petrovič, toinen katsauksesta vastannut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.
Tarkastajat nostavat esiin useita elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyviä ongelmia ajankohtana, jolloin käydään poliittisia keskusteluja EU:n pitkän aikavälin talousarviosta vuoden 2027 jälkeiselle ajalle. Ensinnäkin tarkastajat katsovat, että tukiväline ei tosiasiallisesti ole tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmekanismi. Siinä painottuu itse asiassa enemmän täytäntöönpanon edistyminen. Tukivälineen varainkäytön tehokkuutta ja rahalle saatavaa vastinetta ei myöskään voida mitata, sillä Euroopan komissio ei kerää tietoja todellisista kustannuksista. Lisäksi tietoja tuloksista on niukalti.
Jatkossa on tärkeää, että meno-ohjelmat suunnitellaan ja pannaan täytäntöön tavalla, joka ei heikennä tilivelvollisuutta, tarkastajat korostavat. Viimeaikaisista parannuksista huolimatta tukivälineen valvontaan liittyvät suojatoimet eivät edelleenkään ole riittävän vankat. Komissio muun muassa luottaa ensisijaisesti siihen, että jäsenvaltiot havaitsevat ja korjaavat vakavat sääntöjenvastaisuudet ja varmistavat, että EU:n ja kansallisia sääntöjä noudatetaan. Jäsenvaltioiden järjestelmät ovat kuitenkin puutteellisia. EU:n toimeenpaneva elin ei myöskään voi määrätä rahoitusoikaisuja, esimerkiksi periä takaisin varoja yksittäisissä hankintasääntöjen rikkomistapauksissa, paitsi jos on kyse vakavista sääntöjenvastaisuuksista (kuten petoksista). Toisin sanoen komissio saattaa suorittaa maksuja täysimääräisinä jopa siinä tapauksessa, että julkisia hankintoja koskevia sääntöjä on rikottu. Maksun perusteena on vain, että sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu. Lisäksi jotkin EU‑maat saavat huomattavia määriä varoja ennen kuin hankkeet on saatu päätökseen. Tämä johtuu tavasta, jolla välitavoitteet ja tavoitteet on asetettu. EU:n taloudelliset edut saattavat tällöin vaarantua, sillä jäsenvaltiot voisivat pitää varat viemättä hankkeita päätökseen.
Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano etenee, mutta viivästykset voivat vaarantaa välineen tavoitteiden saavuttamisen. Suurin osa toimenpiteistä on saatettava päätökseen elokuuhun 2026 mennessä. EU:n varojen maksaminen kansallisiin talousarvioihin ei myöskään tarkoita, että ne olisivat päätyneet lopullisille vastaanottajille ja reaalitalouteen.
Elpymis- ja palautumistukiväline rahoitetaan lähes kokonaan lainaamalla varoja markkinoilta. Komissio onnistui hankkimaan varat tukivälineeseen nopeasti. Alkuvuosina korkotasot olivat historiallisen alhaiset. Korot ovat tämän jälkeen nousseet, ja rahoituskustannukset saattavat vuoteen 2026 mennessä olla yli kaksinkertaiset alun perin arvioituun nähden. Lainojen takaisinmaksu ja korot aiheuttavat yhdessä huomattavaa painetta tuleviin EU:n talousarvioihin. Tarkastajat katsovat, että mahdollisten tulevien lainojen yhteydessä EU:n on tärkeää lieventää korkoriskejä riittävästi ja laatia ennalta lainojen takaisinmaksusuunnitelma, jossa täsmennetään, mistä kyseiset varat saadaan. Näin ei tehty elpymis- ja palautumistukivälineen kohdalla.
Taustaa
Elpymis- ja palautumistukiväline perustettiin vuonna 2021 kertaluonteiseksi väliaikaiseksi välineeksi, jolla autetaan EU‑maita toipumaan koronapandemiasta ja rakennetaan niiden talouksista selviytymiskykyisempiä. Tukivälineestä rahoitetaan jäsenvaltioiden toimenpiteitä kuudella ennalta määritetyllä alalla helmikuun 2020 (pandemia alkoi) ja elokuun 2026 (tukiväline lakkautetaan) välisenä aikana. Tukivälineen budjetti oli alun perin 724 miljardia euroa. EU:n jäsenvaltiot kuitenkin hakivat tästä määrästä 650 miljardia euroa (359 miljardia euroa avustuksia ja 291 miljardia euroa lainoja). Komission (avustukset) ja jäsenvaltioiden (lainat) täytyy maksaa tukivälineeseen liittyvä velka takaisin vuoteen 2058 mennessä. Komissio aikoo esittää vuoden 2025 jälkipuoliskolla seuraavaa rahoituskehystä, joka koskee vuoden 2027 jälkeistä aikaa.
Katsaus 02/2025 Tulossuuntautuneisuus, tilivelvollisuus ja avoimuus – Elpymis- ja palautumistukivälineen puutteista saadut kokemukset sekä yksisivuinen yleiskatsaus keskeisistä tiedoista ja havainnoista ovat saatavilla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla. Katsauksessa on yhteenveto tilintarkastustuomioistuimen tähänastisista tarkastuksista ja lausunnoista, jotka löytyvät elpymis- ja palautumistukivälinettä käsittelevästä osiosta. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastussuunnitelma vuosiksi 2025 ja 2026 sisältää lisää elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevia kertomuksia. Niissä käsitellään muun muassa sellaisia aiheita kuin energiatehokkuus, jäljitettävyys ja petokset.
Yhteydenotot
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mediapalvelu: press@eca.europa.eu
Damijan Fišer, p. (+ 352) 621 552 224