Länsi-Balkanin liikenneverkon integrointi EU:hun etenee liian hitaasti

Lehdistötiedote

Luxemburg, 9. kesäkuuta 2026

Länsi-Balkanin liikenneverkon integrointi EU:hun etenee liian hitaasti

Länsi-Balkanin maat ovat sitoutuneet saattamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon valmiiksi vuoteen 2030 mennessä
Euroopan komissio on maksanut yli 500 miljoonaa euroa alueen liikennehankkeisiin
EU:n tarkastajat havaitsivat, että hankkeissa oli viivästyksiä ja kestävyysongelmia ja että hankkeiden seurannassa oli puutteita

Länsi-Balkanin maat eivät todennäköisesti saavuta tavoitetta saattaa Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkko valmiiksi alueella vuoden 2030 määräaikaan mennessä täytäntöönpanon viivästysten ja toiminnallisten haasteiden vuoksi. Edistymistä on hidastanut se, että osa valituista hankkeista ei ole ollut täysin toteuttamiskelpoisia ja valvonnassa on ollut puutteita. Tarkastetut hankkeet vastaavat yhteyksiä koskevia painopisteitä, mutta seurannassa, raportoinnissa ja EU:n tuen näkyvyydessä on ollut puutteita ja hankkeissa on esiintynyt viivästyksiä ja kestävyysongelmia.

Länsi-Balkanin maat eli Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo*, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia ovat EU:n laajentumispolitiikan ytimessä. EU tukee niiden liikenne-, energia- ja muita aloja Länsi-Balkanin investointikehyksen (WBIF) kautta. Kyseessä on strategisten investointihankkeiden valmistelu-, valinta- ja rahoitusfoorumi. Komissio maksoi vuodesta 2015 vuoden 2025 puoliväliin saakka liikennehankkeisiin 527 miljoonaa euroa ja oli siten Länsi-Balkanin investointikehyksen tärkein rahoittaja. Investointikehyksen tarkoituksena on parantaa alueen alikehittynyttä infrastruktuuria ja yhdistää se Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkoon.

”EU:n laajentumisen kannalta infrastruktuurin parantaminen on askel kohti EU:n liittymiskriteerien täyttämistä. Länsi-Balkanin liikennehankkeet etenevät liian hitaasti, jotta alue voitaisiin liittää EU:hun tällä vuosikymmenellä”, toteaa kertomuksesta vastaava tilintarkastustuomioistuimen jäsen Laima Andrikienė. ”Komission olisi parannettava hankkeiden valintaa, seurantaa ja kestävyyttä sekä EU:n rahoittamien liikennehankkeiden näkyvyyttä alueella.”

Tarkastajat havaitsivat hankkeiden valinnassa ja erityisesti hankkeiden valmiusasteessa puutteita, jotka viivästyttivät täytäntöönpanoa merkittävästi. Hanke on valmis toteutettavaksi, kun sen valmistelutyöt on saatu päätökseen ja ne ovat ajan tasalla. Hankkeiden aloitus kuitenkin viivästyi tavanomaisesti 17 kuukaudella. Hankkeiden aloittamisessa havaittujen viiveiden lisäksi monien hankkeiden täytäntöönpano viivästyi merkittävästi yli kahdella vuodella.

Komissio pystyy kuitenkin valvomaan hankkeiden oikea-aikaista täytäntöönpanoa vain rajallisesti, koska sillä ei ole tehokkaita menettelyjä viivästysten seuraamista ja kestävyyden ja EU:n näkyvyyden varmistamista varten. Komissio ei esimerkiksi kerännyt tietoja rahoittamiensa liikennekäytävien kattavuudesta tai siitä, olivatko liikennekäytävät EU:n standardien mukaisia. Komissio tukeutui rahoituslaitoksiin hankkeiden valvonnassa, mutta näiden työssä oli toisinaan puutteita. Komissio siirsi joissakin tapauksissa enemmän varoja kuin mikä olisi ollut hankkeiden edistymisen kannalta perusteltua. Lisäksi useissa tapauksissa Länsi-Balkanin investointikehyksen avustukset (joiden tarkoituksena on tuottaa EU:n lisäarvoa ja vipuvaikutusta) eivät olleet välttämättömiä varojen hankkimiseksi, koska lainasopimukset oli allekirjoitettu ennen avustushakemusten jättämistä. Rahoituksella oli näin ollen nollavaikutus, koska investointi olisi toteutettu myös ilman avustusta. Avustushakemusten kustannusarviot eivät useimmissa tapauksissa myöskään ole riittävän yksityiskohtaisia, joten niiden kohtuullisuutta on vaikea arvioida.

Tarkastajat esittivät epäilyjä myös usean hankkeen kestävyydestä, esimerkiksi investointien jatkamiseen tarvittavien varojen puutteen tai riittämättömän ylläpidon vuoksi. Yhdessä hankkeessa rataverkon kunto oli tarkastuksen aikaan huonompi kuin ennen hankkeen aloittamista. Eräässä toisessa hankkeessa havaittiin tunneli, josta ei ollut yhteyttä tiehen. Kolmannessa hankkeessa oli rautatie, joka päättyi rajalle.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Länsi-Balkanin investointikehys auttaa laajentamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkoa. Monia hankkeita on käynnistetty, ja tarkastetut hankkeet vastaavat Länsi-Balkanin ja EU:n yhteyksiä koskevia painopisteitä. Saatavilla olevat tiedot osoittavat kuitenkin, että kaikkien Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon standardien saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä etenee hitaasti.

Taustaa

Investointikehys toimii sekä foorumina investointitarpeita koskevien analyysien vaihdolle että yhdistämismekanismina, jossa EU:n avustusten kautta helpotetaan lainojen hankintaa. Länsi-Balkanin investointikehyksen erityistavoitteena liikennealalla on parantaa yhteyksiä alueen sisällä sekä Länsi-Balkanin ja EU:n välillä. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ja Euroopan investointipankki hallinnoivat avunantajien suorittamia rahoitusosuuksia yhteisrahaston kautta. Komissio on myöntänyt suurimman osan rahoituksesta kuudella alalla, liikenne mukaan lukien: se on vuodesta 2015 lähtien siirtänyt yhteisrahaston tilille 899 miljoonaa euroa eli 86 prosenttia kokonaismäärästä. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti 12 liikennehanketta (maantie-, rautatie- ja sisävesiliikenne), joiden yhteenlaskettu arvo oli 341,6 miljoonaa euroa, ja tutki, olivatko hankkeet tuottaneet konkreettisia tuloksia Bosnia ja Hertsegovinassa, Kosovossa*, Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa.

Erityiskertomus 16/2026, Länsi-Balkanin investointikehys –EU:n tuella vastataan yhteystarpeisiin, mutta integrointi ydinliikenneverkkoon etenee hitaasti sekä yksisivuinen yleiskatsaus keskeisistä tiedoista ja havainnoista ovat saatavilla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla. Tilintarkastustuomioistuin järjestää 30. kesäkuuta aiheesta konferenssin EU:n eri toimielinten ja sidosryhmien kanssa.

* Kosovo-nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Contact:

ECA press office: press@eca.europa.eu