All Stories
Follow
Subscribe to Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors

Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors

Koronakriisin jälkeinen miljardien eurojen arvoinen EU:n elpymisrahasto ei ole riittävän avoin

Koronakriisin jälkeinen miljardien eurojen arvoinen EU:n elpymisrahasto ei ole riittävän avoin
  • Photo Info
  • Download

Lehdistötiedote

Luxemburg, 6. toukokuuta 2026

Koronakriisin jälkeinen miljardien eurojen arvoinen EU:n elpymisrahasto ei ole riittävän avoin

  • Koronapandemiasta elpymiseen tarkoitetun EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen 577 miljardin euron varojen perustana on kustannuksiin perustumaton rahoitus
  • Tuensaajia, todellisia kustannuksia ja saavutettuja tuloksia koskevat tiedot ovat riittämättömiä
  • EU:n tulevissa talousarvioissa on korjattava varainkäytön avoimuudessa ja jäljitettävyydessä olevat puutteet

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uuden kertomuksen mukaan koronapandemiasta elpymiseen tarkoitetussa elpymis- ja palautumistukivälineessä, joka on EU:n tärkein pandemiaan liittyvä elpymisrahasto, on menojen jäljitettävyyteen ja avoimuuteen liittyviä puutteita. Varojen lopullisia saajia, toimenpiteiden todellisia kustannuksia ja saavutettuja tuloksia koskevat julkiset tiedot ovat riittämättömiä. Tarkastajien kriittiset havainnot annetaan ajankohtana, jolloin EU:n lainsäätäjät parhaillaan neuvottelevat unionin seuraavasta seitsenvuotisesta talousarviosta. Talousarvio perustuu elpymis- ja palautumistukivälineen kustannuksiin perustumattoman rahoituksen menomalliin.

Jäljitettävyys ja avoimuus ovat keskeisessä asemassa EU:n varojen suojaamisessa. Niiden avulla voidaan seurata rahavirtoja varainlähteestä määränpäähän ja tehdä kansalaisille näkyväksi, mihin rahat menevät ja mihin niitä käytetään. Elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan uudistuksia ja investointeja ennalta sovittujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen perusteella. EU on nyt ensimmäistä kertaa laajamittaisesti hyödyntänyt kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

Kansalaisten luottamus julkista taloutta kohtaan on vähäisempää, jos varoja ei käytetä täysin avoimesti”, toteaa tarkastuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Ivana Maletić. ”Meillä ei ole kattavaa kuvaa siitä, miten elpymis- ja palautumistukivälineen varoja käytetään. Kansalaisilla on oikeus tietää, miten julkisia varoja käytetään, kuka niitä saa ja kuinka paljon niitä tosiasiallisesti käytetään. Nämä puutteet elpymis- ja palautumistukivälineen avoimuudessa eivät saisi heijastua EU:n tuleviin talousarvioihin.”

Tarkastajat havaitsivat, että vaikka varat ovat jossain määrin jäljitettävissä ja niiden suhteen noudatetaan avoimuutta, tilanne on edelleen epätäydellinen. Jäljitettävyyden osalta maat yleensä noudattavat sääntelyvaatimuksia, ja useimmat voivat seurata elpymis- ja palautumistukivälineen maksuja niiden lähteestä loppukäyttöön. Kaikki maat eivät kuitenkaan kerää tarvittavia tietoja järjestelmällisesti, ja joissakin tapauksissa tiedot toimitetaan vain pyynnöstä, mikä johtaa jopa useita kuukausia kestäviin viivästyksiin. Tämä tarkoittaa, että tiedoista on vähemmän hyötyä tilivelvollisuuden ja analysoinnin kannalta.

Euroopan komissio ei kerää tietoja siitä, kuinka paljon yksittäisille elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteille on tosiasiallisesti maksettu varoja, vaikka jäsenvaltioilla olisi tästä tietoa. Tietojen puute heikentää komission kykyä arvioida, ovatko jäsenvaltiot käyttäneet elpymis- ja palautumistukivälineen varoja tehokkaasti. Lisäksi jäsenvaltioiden tasolla tiedot elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteiden todellisista kustannuksista ovat tärkeitä kustannusarvioiden mukauttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kunkin maan saama rahoitus pysyy lähellä todellisia kustannuksia. Maat eivät kuitenkaan käytä todellisia kustannuksia koskevia tietoja systemaattisesti arvioiden päivittämiseen säästöjen tai ylitysten tapauksessa. Joissakin toimenpiteissä kustannukset ylittyivät, mutta joissakin maissa tarkastajien otoksessa useimpien päätökseen saatettujen toimenpiteiden todelliset kustannukset olivat arvioitua alhaisemmat. Jos tämä suuntaus jatkuu, jäsenvaltion saama elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaisrahoitus ei ehkä ole kohtuullisen lähellä todellisia kustannuksia.

Läpinäkyvyyden osalta komissio ja jäsenvaltiot julkaisevat tietoja elpymis- ja palautumistukivälineen sääntöjen mukaisesti ja varmistavat riittävän avoimuuden välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen osalta. Koska ne ovat kuitenkin usein pikemminkin tuotos- kuin tulossuuntautuneita, tuloksista ja kokonaistavoitteiden saavuttamisesta on saatavilla vain vähän tietoja. Elpymis- ja palautumistukivälineen avoimuussäännöissä ei myöskään edellytetä, että rahoitusvirtoja koskevat tiedot julkaistaisiin kokonaisuudessaan. Kaikki jäsenvaltiot julkaisevat vaaditut tiedot sadasta suurimmasta lopullisesta tuensaajasta, mutta tiedoissa ei kuitenkaan huomioida asianmukaisesti varojen kokonaiskäyttöä. Ensinnäkin ministeriöiden kaltaisten julkisten elinten osuus varojen saajista on yli puolet, eikä jäsenvaltioiden edellytetä julkaisevan muita maksuja, joita nämä viranomaiset suorittavat toimeksisaajille julkisten hankintojen kautta. Tällöin tietoja ei julkaista. Toiseksi yksikään tarkastajien tarkastamasta kymmenestä maasta ei ollut julkaisemissaan tiedoissa ylittänyt vaadittua sadan saajan vähimmäismäärää. Näin ollen julkiset tiedot siitä, kuka viime kädessä hyötyy elpymis- ja palautumistukivälineestä ja kuinka paljon, ovat puutteellisia.

Taustaa

Elpymis- ja palautumistukiväline perustettiin helmikuussa 2021 kertaluonteiseksi väliaikaiseksi ohjelmaksi, jolla autetaan EU‑maita toipumaan koronapandemiasta ja rakentamaan selviytymiskykyisiä talouksia. Komissio soveltaa välineen täytäntöönpanossa suoraa hallinnointia ja kantaa lopullisen vastuun. Elpymis- ja palautumistukivälineen kokonaisarvo oli enintään 723,8 miljardia euroa, ja tammikuun 2026 loppuun mennessä komissio oli sitonut 577 miljardia euroa (joista 360 miljardia euroa avustuksina ja 217 miljardia euroa lainoina) kaikille 27 jäsenvaltiolle. Elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitetaan muun muassa vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyviä toimenpiteitä, ja se päättyy elokuussa 2026, kun taas jäsenvaltioille voidaan suorittaa maksuja tämän vuoden loppuun saakka.

Raportoinnin avoimuus, myös todellisten kustannusten osalta, auttaa parantamaan päätöksentekoa sekä edistämään tilivelvollisuutta. Euroopan parlamentti, Euroopan oikeusasiamies ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö ovat jo nostaneet esiin elpymis- ja palautumistukivälineen avoimuuteen ja tilivelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tilintarkastustuomioistuin on julkaissut useita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevia tarkastuskertomuksia, muun muassa vuonna 2025 katsauksen saaduista kokemuksista. Kaikki välinettä koskevat julkaisut ovat saatavilla täällä. Tässä tarkastuksessa tarkastajat tarkastivat kymmenen jäsenvaltiota käsittävän otoksen: Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Itävalta, Latvia, Malta, Ranska, Romania, Saksa ja Viro.

Erityiskertomus 14/2026 Elpymis- ja palautumistukivälineen jäljitettävyys ja avoimuus – Elpymis- ja palautumistukivälineen varojen jäljitettävyydessä ja avoimuudessa on edelleen puutteita sekä yksisivuinen yleiskatsaus keskeisistä tiedoista ja havainnoista ovat saatavilla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla.

Contact:

ECA press office: press@eca.europa.eu

More stories: Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors
More stories: Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors