Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors
Koronakriisin jälkeinen EU:n 650 miljardin euron elpymisrahasto: varoja suojataan petoksilta hajanaisesti
- Photo Info
- Download
Lehdistötiedote
Luxemburg, 11. helmikuuta 2026
Koronakriisin jälkeinen EU:n 650 miljardin euron elpymisrahasto: varoja suojataan petoksilta hajanaisesti
- Pandemiasta elpymiseen tarkoitettua rahastoa koskeva EU:n petostentorjuntakehys on parantunut ajan mittaan, mutta havaittavissa on edelleen järjestelmäpuutteita
- Epäiltyjä petostapauksia koskevat tiedot ovat epätäydellisiä
- EU:n talousarviota ei ole suojattu riittävästi, eikä petollisesti käytettyjä varoja välttämättä saada perittyä takaisin
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uuden kertomuksen mukaan koronapandemiasta elpymiseen tarkoitetussa 650 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineessä on edelleen petosten havaitsemisemiseen, raportointiin ja oikaisemiseen liittyviä puutteita. EU‑maiden on perittävä takaisin kaikki varat, joita lopulliset tuensaajat ovat käyttäneet petollisesti. Takaisinperittyjä varoja ei kuitenkaan tarvitse palauttaa EU:n talousarvioon. Näin ollen EU:n varoja ei suojata niin hyvin kuin pitäisi.
Elpymis- ja palautumistukiväline perustettiin helmikuussa 2021 kertaluonteiseksi väliaikaiseksi ohjelmaksi, jolla autetaan EU‑maita toipumaan koronapandemiasta ja rakentamaan selviytymiskykyisiä talouksia. Komissiolla ja jäsenvaltioilla on yhteinen vastuu EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten torjunnasta. Kansallisten viranomaisten on annettava EU:n täytäntöönpanoelimelle eli komissiolle takeet petosten ehkäisyyn, havaitsemiseen ja oikaisemiseen käytettyjen järjestelmien tehokkuudesta.
”Elpymisrahasto on kooltaan suuri ja sen rahoitusmekanismi on uudenlainen. Lisäksi petoksista aiheutuu mainehaittaa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisikin pitänyt ottaa käyttöön tehokkaampia petostentorjuntajärjestelmiä”, toteaa tarkastusta johtanut Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Katarína Kaszasová. ”EU:n varoja ei tällä hetkellä suojata petoksilta riittävästi elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa, koska takaisinperintäsäännöissä on puutteita, petoksia koskevat tiedot ovat epätäydellisiä ja raportointiin liittyy ongelmia.”
Tarkastajat havaitsivat, että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa vahvistetut jäsenvaltioiden petostentorjuntajärjestelmiä koskevat EU:n korkean tason vaatimukset eivät olleet riittävän täsmällisiä. Komissio ryhtyi myöhemmin toimiin vaatimusten tiukentamiseksi kahdenvälisten rahoitussopimusten avulla, mutta komission kansallisia petostentorjuntatarkastuksia koskeva ohjeistus ei edelleenkään ollut riittävän selkeää. Komission kansallisiin järjestelmiin kohdistamat tarkastukset voivat auttaa tekemään parannuksia. Elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvissä komission tarkastuksissa on kuitenkin ollut puutteita. Komissio ei esimerkiksi käsitellyt kaikilta osin kaikkien elpymis- ja palautumistukivälineestä vastaavien kansallisten viranomaisten vastuita. Lisäksi kymmenessä maassa komissio sai tarkastuksensa päätökseen vasta kun ensimmäiset maksut oli jo suoritettu, jolloin sillä ei vielä ollut riittävää evidenssiä kansallisten petostentorjuntajärjestelmien vaikuttavuudesta.
EU‑maat toteuttivat toimenpiteitä elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitukseen liittyvien petosten ehkäisemiseksi, mutta toimenpiteissä ilmeni usein viivästyksiä. Myös petosten havaitseminen oli puutteellista. Monet maat eivät esimerkiksi hyödyntäneet riittävästi tiedonlouhinnan ja analysoinnin mahdollisuuksia, jotka ovat tarkastusten ja väärinkäytösten paljastamisen ohella keskeisiä tekijöitä petosten havaitsemisessa.
Komissio ei pysty toteuttamaan asianmukaisesti omia petostentorjuntatoimiaan, kuten korjaavia toimenpiteitä, eikä se myöskään pysty seuraamaan mitä EU‑maat tekevät, jos se saa epätäydellisiä tietoja elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvistä petoksista. Ei ole olemassa standardisoituja kriteereitä, jotka koskisivat raportointia komissiolle EU:n varoihin mahdollisesti vaikuttavista petosepäilyistä. Tämän vuoksi jäsenvaltiot soveltavat erilaisia kriteerejä tämäntyyppisten petosten määrittämiseen, ja näin ollen niiden raportointi ei ole yhtenäistä. Elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvien petosten laajuutta ei siis voida arvioida tarkasti.
Toisin kuin muissa EU:n ohjelmissa, petoksentekijöiltä takaisinperittyjä määriä ei tarvitse palauttaa EU:n talousarvioon. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa komissio pitää takaisinperintää riittämättömänä, jolloin se käynnistää oman takaisinperinnän. Komissio ei kuitenkaan ehkä voi toimia näin sen jälkeen, kun elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanokausi päättyy myöhemmin tänä vuonna, sillä nykyinen mekanismi, jolla EU‑maat raportoivat elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvistä petoksista ja takaisinperinnästä, on käytössä vain tukivälineen täytäntöönpanokauden loppuun asti. Tämä on huolestuttavaa, koska suurimmat investoinnit EU‑maissa on suunniteltu elpymis- ja palautumistukivälineen viimeisille kuukausille, mikä tarkoittaa, että useimmat petoksiin liittyvät oikaisut ovat mahdollisia vasta täytäntöönpanokauden päätyttyä.
Taustaa
EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttava petos määritellään tahalliseksi teoksi, josta seuraa, että EU:n talousarvioon tai EU:n puolesta hoidettuihin talousarvioihin sisältyviä varoja nostetaan tai pidätetään oikeudettomasti. Kansalliset viranomaiset ja kansalaiset voivat ilmoittaa petoksista useiden eri kanavien kautta muun muassa komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO). EPPO ilmoitti maaliskuussa 2025 julkaistussa vuosikertomuksessaan varainhoitovuodelta 2024, että se oli tutkinut elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanokauden alkamisesta lähtien 307 elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvää petostapausta. Komissio käynnisti heinäkuussa 2025 EU:n petostentorjuntajärjestelmän uudelleentarkastelun julkaisemalla valkoisen kirjan.
Tarkastajat ovat arvioineet elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevien petostentorjuntajärjestelmien vaikuttavuutta komissiossa ja neljässä maassa: Tanskassa, Espanjassa, Italiassa ja Romaniassa. Tilintarkastustuomioistuin antaa komissiolle useita suosituksia, jotka koskevat elpymis- ja palautumistukivälinettä sekä vastaavia tulevia ohjelmia, joissa maksuja ei suoriteta kustannusten perusteella. Tarkastajat kehottavat komissiota tehostamaan edelleen elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevien kansallisten petostentorjuntajärjestelmien tarkastuksia, parantamaan elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvistä petosepäilyistä raportointia, lisäämään korjaavien toimenpiteiden vaikutusta ja määrittelemään EU‑maille petostentorjuntaa koskevat vähimmäisvaatimukset tulevissa elpymis- ja palautumistukivälineen tyyppisissä ohjelmissa.
Erityiskertomus 06/2026 Petostentorjunta elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa: työ on vielä kesken sekä yksisivuinen yleiskatsaus keskeisistä tiedoista ja havainnoista ovat saatavilla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla.
Contact:
ECA press office: press@eca.europa.eu