Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors
EU ei ole toistaiseksi onnistunut edistämään lisäeläkkeitä riittävän eläketulon varmistamiseksi
- Photo Info
- Download
Lehdistötiedote
Luxemburg, 21. toukokuuta 2025
EU ei ole toistaiseksi onnistunut edistämään lisäeläkkeitä riittävän eläketulon varmistamiseksi
- EU:n lisäeläkemarkkinat kattavat lähes 50 miljoonaa ihmistä, ja ne keskittyvät vain muutamaan maahan
- Järjestelmien kustannuksia ja tuottoja koskevia tietoja ei ole avoimesti saatavilla
- Yleiseurooppalaiset eläkkeet eivät edelleenkään ole kannattava tapa säästää eläkettä varten
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uuden kertomuksen mukaan EU ei ole toimivaltansa puitteissa tukenut vaikuttavalla tavalla sellaisten lisäeläkkeiden kehittämistä, jotka täydentävät valtion eläkkeitä ja auttavat varmistamaan EU:n kansalaisten riittävän eläketulon. EU:n väestön ikääntyessä Euroopan komissio ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) eivät ole onnistuneet vahvistamaan työhön perustuvien lisäeläkkeiden roolia EU‑maissa tai vauhdittamaan yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen (PEPP) toteuttamista. Tämä kertomus annetaan aikana, jolloin komissio aikoo säästö- ja investointiunionia koskevien suunnitelmiensa mukaisesti tarkastella uudelleen lisäeläkelaitoksia ja yleiseurooppalaista tuotetta koskevia oikeudellisia kehyksiä niiden vaikuttavuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi.
Eläkejärjestelmillä on tärkeä rooli sosiaalisessa suojelussa ja EU:n pääomamarkkinoiden vahvistamisessa. Vaikka EU‑maat vastaavat itse eläkkeistä, EU:lla on maiden rajat ylittävää liikkuvuutta, kuluttajansuojaa ja sisämarkkinoita koskevaa sääntelyvaltaa. Koska valtion eläkejärjestelmillä on monissa EU‑maissa haasteita eläkkeiden riittävyyden ylläpitämisessä, EU on vahvistanut lisäeläkelaitoksia koskevat perussäännöt ja luonut perustan EU:n laajuiselle yksilölliselle eläkkeelle.
”EU:n taloudet ovat demografisten ja finanssipoliittisten haasteiden edessä, joten lisäeläkkeiden merkitystä olisi korostettava yhä enemmän”, toteaa kertomuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Mihails Kozlovs. ”Valitettavasti työnantajan rahoittamat eläkkeet tai EU:n laajuiset yksilölliset eläkkeet eivät ole täyttäneet odotuksia etenkään rajat ylittävän toiminnan osalta. Niiden vahvistamiseksi on toteutettava lisätoimia.”
Useista komission aloitteista huolimatta rajatylittävillä lisäeläkkeillä tai yleiseurooppalaisilla eläketuotteilla ei tällä hetkellä ole merkittävää roolia EU:n lisäeläkemarkkinoilla. Vaikka lisäeläkkeitä tarjoavilla laitoksilla arvioidaan olevan noin 2,8 biljoonaa euroa hallinnoitavia varoja ja ne palvelevat noin 47:ää miljoonaa työntekijää ja eläkeläistä, niiden rajatylittävä toiminta keskittyy edelleen harvoihin maihin, joissa työnantajan rahoittamilla eläkkeillä on jo juurtuneet perinteet. Tämä johtuu pääasiassa tekijöistä, joihin EU ei voi vaikuttaa. Tarkastajat kuitenkin huomauttavat, että EU on asettanut rajatylittäville lisäeläkelaitoksille lisävaatimuksia, mikä asettaa ne entistä epäedullisempaan asemaan.
Yleiseurooppalainen eläketuote on ollut käytössä maaliskuusta 2022 lähtien, ja sen pitäisi siirrettävänä rajatylittävänä tuotteena tarjota vaihtoehto työntekijöille, jotka säästävät eläkettä varten. Verokannustimien puute ja yhden prosentin lakisääteinen kustannusten ja maksujen yläraja ovat kuitenkin vähentäneet tuotteen houkuttelevuutta. Vuonna 2025 markkinoilla on vain yksi PEPP-tuote. Tuotteen käyttöaste on tähän mennessä ollut erittäin alhainen, sillä siinä on mukana alle 5 000 säästäjää ja hoidettavina olevia varoja alle 12 miljoonaa euroa.
Kattavien eläketietojen saatavuus on olennaisen tärkeää kansalaisille heidän lähestyessään eläkkeelle jäämistä. EU:n suunnitelmat avoimuuden parantamiseksi pääomamarkkinaunionissa ovat kuitenkin tuottaneet vain vähän tuloksia. Valtion eläkkeistä, lisäeläkkeistä ja yksilöllisistä eläkkeistä ei edelleenkään ole olemassa yleiskuvaa, joka auttaisi yksityishenkilöitä saamaan käsityksen tulevista kokonaiseläketuloistaan. Vaikka EIOPA on käynnistänyt toimenpiteitä parantaakseen tietoja lisäeläkejärjestelmistä, maksujen suorittajilla ja edunsaajilla ei ole täysin avoimia tietoja lisäeläkelaitosten tuloksellisuudesta, mukaan lukien työntekijöille aiheutuvat kustannukset ja eläkeläisten saamat tuotot. Tällaiset tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä, koska jotkin eläkkeet ovat riippuvaisia sijoitustoiminnan tuloksista, minkä vuoksi myös lisäeläkerahastoja on valvottava vaikuttavalla tavalla. Ponnisteluistaan huolimatta EIOPA ei kuitenkaan pystynyt varmistamaan yhdenmukaisia valvontakäytäntöjä kaikkialla EU:ssa. Tämä johtuu siitä, että kansalliset viranomaiset eivät juurikaan hyödynnä EIOPAn aloitteita ja sen toiminta perustuu vähimmäistason yhdenmukaistamiseen.
Taustaa
EU:ssa eläkejärjestelmät rakentuvat yleensä kolmen pilarin ympärille. Ensimmäisen pilarin muodostavat valtion eläkkeet ja lakisääteiset eläkkeet. Niitä täydentävät toisena pilarina lisäeläkkeet ja kolmantena pilarina muut yksilölliset eläkkeet. Lisäeläkkeet perustuvat eläkesäästöjärjestelmiin, jotka työnantajat ovat perustaneet työntekijöitään varten. Järjestelmän perustyyppejä on kaksi: etuusperusteinen järjestelmä ja maksuperusteinen järjestelmä. Työntekijöiden pitkäaikaisten säästöjen ja eläkesäästöjen hallinnointiin perustuvien ei-valtiollisten eläketuotteiden taloudellinen merkitys vaihtelee huomattavasti eri EU‑maissa. Joissakin jäsenvaltioissa lisäeläkkeet muodostavat yleensä suuremman osan eläketuloista kuin valtion eläkkeet. Lisäeläkelaitokset ovat keskittyneet muutamaan EU‑maahan, ja joissakin maissa niitä ei ole lainkaan. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten hallinnoimat varat tai muut työperusteiset yksilölliset eläkkeet ylittävät kansallisen BKT:n.
Erityiskertomus 14/2025 Lisäeläkkeiden kehitys EU:ssa – EU:n toimet eivät edistä vaikuttavalla tavalla ammatillisten lisäeläkkeiden vahvistamista ja yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen perustamista on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla.
Yhteydenotot
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mediapalvelu: press@eca.europa.eu
Damijan Fišer, p. (+ 352) 621 552 224